Edellisessä kirjoituksessa kerroin, kuinka jouduin umpparin poistoon yllättäin ja sen myötä aikas lailla totaaliseen vuodelepoon useammaksi päiväksi, sillä umppariani ei poistettu tähystämällä vaan suhteellisen ison avohaavan kautta. Kirurgi ilmoitti etukäteen toimivansa näin, koska jos vastassa olisi jotain muutakin kuin tulehtunut umppari, hänen olisi helpompi jatkaa hommia. Mutta em puolestaan aiheutti sen, että Insinöörin Muija ei niin vaan pomppinut ja hyppinyt, vaan lähinnä vietti aikaansa sängyssä maaten tai sohvalla lojuen. Mutta mitä siis tehdä, kun jonkin sortin "ADHD" yks kaks pakotetaankin ottamaan iisisti. No. Siinä ei auta muu kuin lukea lukemattomat lehdet, kirjat ja kaivaa naftaliinista keskenjääneet käsityöt.

Suunnitteilla on myös käydä läpi tuhannet digikuvat ja teettää parhaista ainakin paperikuvat jollei jopa valmiita kuvakirjoja. Olen myöskin lukenut tuntikaupalla blogeja, löytänyt monia uusia ihania seurattavia sekä tehnyt muistiinpanoja tulevaa jouluakin varten. Kiitos yhden monista blogeista, sain hienon vinkin tulevan joulun joulukortiksi. Mutta siitä sitten lisää lähempänä joulua.

Pääsiäistä en ole jaksanut valmistella. Se minua surettaa, silä se on minun lempijuhlani. Olen ehdottomasti kevään lapsi ja niinpä pääsiäisellä on aina ollut erityinen paikka sydämessäni. Onneksi äitini ja siskoni tulevat käymään pääsiäissunnuntaina, niin saamme hiukan juhlan tuntua tähän pääsiäislomaan.

Viimeisimmässä Pirkka -lehdessä oli muuten harvinaisen monta hyvää reseptiä. Näitä aion kokeilla ja kaikki rakkaimpani tulevat olemaan koekaniineina pääsiäisenä.

Pienenä koulutyttönä rääkkäsin äitini hengiltä soittamalla hänelle kymmeniä kertoja päivässä töihin ja kysymyllä: "Äiti, mitä mä teen, mul ei oo mitään tekemistä?!". Nyt äitini on välttynyt noilta soitoilta, mutta vanhat tutut soitot tulivat ensimmäisenä mieleen, kun totesin, ettei tässä nyt niin vaan aleta pääsiäissiivousta tekemään tai koiria lenkittämään. NYt vaan ollaan tosi cool ja himmaillaanwink

Mukavaa pääsiäisen odotusta!